Jätehuoltomääräys on nimensä mukaisesti jätehuoltolakia ja -asetuksia täydentävä määräys. Jätehuoltomääräykset vaikuttavat muun muassa siihen, mitä jätelajeja – esimerkiksi sekajätettä, biojätettä tai kartonkia – alueella kerätään, kuinka syntyvää jätettä hyödynnetään ja minkälaisia ominaisuuksia jätepisteiltä vaaditaan.
Jätehuoltomääräykset vaihtelevat alueittain, eli muun muassa Lapissa, Turun seudulla ja Pohjanmaalla on omat jätehuoltomääräyksensä. Alueellisella vaihtelulla pyritään huomioimaan paikalliset olosuhteet jätehuollossa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla biojäte mädätetään jätteenkäsittelylaitoksessa biokaasuksi, ja tämä huomioidaan alueen jätehuoltomääräyksissä.
Jätehuoltomääräysten tärkein tavoite on pitää alueen asuinympäristö siistinä ja puhtaana. Myös kierrätysasteen nostaminen vaikuttaa taustalla: vielä nykypäivänäkin iso osa kierrätyskelpoisesta jätteestä päätyy valitettavasti sekajäteastiaan, kun oikein kierrätettynä niitä voisi hyödyntää uudelleen sen sijaan että ne poltettaisiin sekajätteen mukana. Fiksusti suunnitellulla jätehuollolla voi siis olla isokin vaikutus ympäristön hyvinvointiin.
Viime aikoina jätehuoltomääräysten uudistuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti erilaisten jakeiden jatkokäyttömahdollisuuksiin. Uudistusten tavoitteena on ennen kaikkea jätehierarkian noudattaminen; ensisijaisesti pyritään aina minimoimaan jätteen määrä, ja syntyvä jäte pyritään jatkokäyttämään mahdollisimman tehokkaasti.
Muun muassa aiemmin sekajätteen mukana poltetut muovipakkaukset kerätään nykyään omana jätelajinaan. Helsingin seudulla muovipakkaukset hyödynnetään eteenpäin uusien muovituotteiden raaka-aineeksi, ja kerätyistä muovipakkauksista valmistetaan muun muassa muovikasseja, kukkaruukkuja ja ämpäreitä.
Myös biojätteen keräykseen liittyviä määräyksiä on tiukennettu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset velvoittavat nykyään keräämään biojätettä omana jakeenaan, mikäli taloyhtiössä on vähintään 5 asuntoa.
Taloyhtiöiden omien keräyspisteiden lisäksi jätteitä tullaan tulevaisuudessa keräämään etenkin uusilla asuinalueilla myös korttelikeräysmenetelmällä. Korttelikeräyksessä jätepiste tai osa siitä, esimerkiksi kierrätyskelpoisten jakeiden osuus, on yhteinen useamman taloyhtiön tai vaikkapa omakotitaloalueen kesken.
LUE MYÖS: Omakotitalojen jätteiden kierrätys tehostuu korttelikeräyksellä
Kierrättäminen on vahva megatrendi jo nyt, ja jatkossa sen asema tulee vahvistumaan entisestään. Muovin, biojätteen, metallin ja lasin lisäksi tulevaisuuden taloyhtiöissä tai korttelikeräyspisteissä voidaan kierrättää vaikkapa tekstiilejä tai sähkö- ja elektroniikkajätettä. Onkin varsin luonnollista, että hyvin järjestetyn ja toimivan jätepisteen suunnittelu nostaa jatkossa arvoaan pihasuunnittelussa yhä enemmän.
Pihasuunnitelmassa jätehuoltomääräykset vaikuttavat luonnollisesti ennen kaikkea pihan jätepisteen suunnitteluun. Jätepisteen olisi hyvä olla ominaisuuksiltaan mahdollisimman joustava; kun uusia jätehuoltomääräyksiä tulee, jätepisteen tulisi pystyä elämään niiden mukana.
Molok-säiliöillä joustavan jätepisteen toteuttaminen on varsin helppoa. Säiliöitä pystytään jakamaan niin asennusvaiheessa kuin jälkikäteenkin eri jakeille. Yhteen suureen säiliöön voidaan siis jakaa omat osuutensa vaikkapa sekajätteelle ja paperille. Tämä säästää huomattavasti tilaa eikä uusia säiliöitä tarvitse välttämättä hankkia ollenkaan – usein pelkkä kylttien päivittäminen riittää.
Myös täysin uusien Syväkeräys-säiliöiden lisääminen Molok-kokonaisuuteen on mahdollista. Molok-valikoimasta löytyy myös pinta-asennettavia säiliöitä, jotka eivät vaadi kaivuutöitä.
Mitkä ovat yleisimmät toimivan jätepisteen suunnitteluun liittyvät kysymykset – entä mitä pihasuunnittelijan tulisi oikeasti huomata kysyä jätepistettä suunnitellessaan? Lataa Piharakentajan pieni opas Syväkeräys-jätepisteen suunnitteluun ja lue lisää!