Biojäte on orgaanista, maatuvaa, tyypillisesti keittiöjätettä. Biojätteen kierrätys on tärkeää, koska silloin saadaan talteen biokaasua ja ravinteita. Kotitalouksien sekajätteeseen joutuu edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu. Sekajäte tuleekin taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Niinpä oikea lajittelu säästää kaikkien rahaa ja luonnonvaroja!
Monet asiat kuitenkin epäilyttävät yhä etenkin biojätteen kierrätyksessä. Mitä biojätteeseen uskaltaa laittaa ja mitä ei? Keräsimme yhteen useimmin kysytyt kysymykset biojätteestä.
1. Mitkä jätteet kuuluvat biojäteastiaan?
Biojätteen keräämisessä on alueellisia eroja, joten tarkat ohjeet saat alueesi jätehuoltoyhtiöstä.
Biojätettä on eloperäinen, maatuva, kiinteä aines:
- Hedelmien ja vihannesten kuoret
- Ruoantähteet
- Kalanruodot, luut
- Jähmettyneet rasvat
- Kahvin ja teen porot, teepussit ja suodatinpaperit
- Pehmopaperit, kuten talouspaperit, lautasliinat, nenäliinat
- Kasvinosat ja kuihtuneet kukat
- Pienet määrät haravointijätettä
- Lemmikkieläinten puupohjaiset kuivikkeet (esim. purut ja pelletit)
2. Mitkä jätteet EIVÄT kuulu biojäteastiaan?
- Ruokaöljy ja muut nestemäiset rasvat → tiiviissä muoviastiassa sekajätteeseen
- Nesteet → viemäriin
- Biohajoavat vaipat, terveyssiteet → sekajätteeseen
- Muovikassit ja -pussit → muovipakkauksiin
- Maito- ja mehutölkit → kartonkiin
- Lääkkeet → apteekkiin
- Kissanhiekka (hiekka, savi, bentoniitti tms.) → sekajätteeseen
- Kissan- tai koiran jätökset → sekajätteeseen
- Purukumi, tuhka, tupakantumpit → sekajätteeseen
LUE MYÖS: 10 vinkkiä: näin vältät yleiset kierrätysmokat
3. Saako biohajoavan muovipussin laittaa biojäteastiaan?
Biohajoavan pussin käyttö biojätteissä on aluekohtaista.
Esimerkiksi Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) alueella biohajoavan pussin saa laittaa biojäteastiaan, kun taas joidenkin kuntien alueella se on kielletty. Tämä liittyy pääasiassa biojätteen jatkokäsittelyprosessiin.
Jos jätteestä tehdään biokaasua, biohajoavat pussit eivät sovellu keräykseen. Normaaliin kompostointiin biohajoavat pussit yleensä soveltuvat. Niinpä suosittelemme, että jokainen tarkistaa asian oman jätehuoltoyhtiön verkkosivuilta.
Hyvä vaihtoehto on kerätä biojätteet paperipussiin, muropakettiin, ikkunattomaan kirjekuoreen tai vaikkapa sanomalehteen käärittynä. Kääre vähentää hajuhaittoja ja estää taloyhtiön biojäteastiaa likaantumasta.
4. Kuuluuko kananmunakenno bio- vai sekajätteeseen?
Kananmunakenno kannattaa lajitella kokonaisena kartonkeihin tai silputtuna biojäteastiassa imemään kosteutta.
5. Saako kissan- tai koiran jätöksiä laittaa biojätteeseen?
Eri puolilla Suomea on erilaisia käytäntöjä ja jätehuoltomääräyksiä tähän liittyen. Esimerkiksi HSY:n alueella koirankakat suositellaan laittamaan sekajätteeseen, kun taas Joensuun seudulla Puhas Oy:n alueella koirankakat voi puolestaan laittaa biojätteeseen. Kannattaa siis tarkistaa oman alueen jätehuoltoyhtiön ohjeistus ennen kuin heität jätökset biojäteastiaan.
Omaan kompostiin voit aina laittaa lemmikkien jätökset.
6. Saako haravointijätettä laittaa biojätteeseen?
Haravointijäte on kierrätettävä biojäte, ja pieniä määriä haravointijätettä voi huoletta laittaa biojäteastiaan. Kottikärryllistä tai sitä suurempaa ei.
Vaikka haravointijäte on sinänsä ideaalia maatumiselle, jätteen koko ja rakenne aiheuttavat ongelmia jälleenkäsittelyssä. Risut tukkivat laitoksen esikäsittelylinjoja, ja siksi ne eivät kuulu biojätteeseen. Myös hiekka ja pikkukivet voivat rikkoa jälleenkäsittelyn laitteita. Puutarhajätteet voi laittaa sekajäteastiaan.
7. Mikä on sopiva tyhjennysväli asuinkiinteistön biojäteastialle?
Asia on suoraan liitoksissa taloyhtiön kokoon - kuinka monta asuntoa taloyhtiössä on ja kuinka moni ihminen käyttää biojäteastiaa.
Esimerkkinä voi tarkastella HSY:n vuonna 2016 tekemää tutkimusta. Tutkimuksen mukaan erilliskerättyä biojätettä syntyi vuonna 2016 pääkaupunkiseudun kotitalouksissa keskimäärin 28 kg/asukas/vuosi. Biojätteen määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi sen mukaan, minkä tyyppisestä asuinkiinteistöstä on kyse.
Yleisen lajitteluvelvoitteen mukaan biojätteen tyhjennysväli on kesäisin yksi viikko ja talvisin kaksi viikkoa. Syväkeräyksessä tyhjennysväli voi olla talviaikaan jopa 4 viikkoa. Jos asia askarruttaa lisää, kysy apua Molok-asiantuntijoiltamme!
8. Entä jos biojäteastia on täynnä tai haisee kammottavalta?
Jäteastialle voi tilata omalta jätehuoltoyhtiöltä ylimääräisen tyhjennyksen. Tyhjennyksen saa usein muutaman päivän varoitusajalla.
Astia voi olla myös likaantunut ja haisee siksi. Molok-biojäteastiaa käytettäessä pesu 1–2 kertaa vuodessa riittää.
LUE MYÖS: Miksi biojäte haisee?
9. Mitä biojätteelle tapahtuu keräämisen jälkeen?
Biojäte mädätetään biokaasulaitoksessa tai kompostoidaan. Mädätettäessä biojätteestä syntyy biokaasua, jota käytetään polttoaineena. Kompostoitavasta materiaalista syntyy multaa. Myös mädätyksessä syntyvä massa voidaan kompostoida.
Kaatopaikalle biojätteitä ei enää saa viedä. Siellä biojäte mätänisi ja tuottaisi haitallisia kasvihuonekaasuja. Tästä syystä biojätteen kierrätys on erityisen tärkeää.
10. Päätyvätkö biojätteet kuitenkin lopuksi samaan kasaan?
Ei hätää, näin ei tule tapahtumaan. Ensinnäkin, nykyään pyritään lajittelemaan jätteet oikeisiin säiliöihin jo alusta alkaen, siis taloyhtiöissä ja muissa keräyspisteissä. Molok-säiliöistä eri jätteet haetaan eri keräyskierroksilla.
Osa autoista on myös niin sanottuja lokerikkoautoja, joissa eri lajikkeet kerätään omiin lokeroihinsa jo autoon lastattaessa, esim. lasi ja metalli. Näin lajikkeet pysyvät erillään toisistaan. Samoin biojäte haetaan aina omalla keräyskierroksella.
11. Pitääkö omakotitaloissa kerätä biojätteet erikseen?
Biojätteen keräys tuli pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa. Tämä koskee myös omakotitaloja. Muutos lakiin tuli voimaan vuoden 2024 heinäkuussa.
Biojätteen keräyksen järjestämiselle omakotitaloista on olemassa useita vaihtoehtoja, kuten:
- naapureiden yhteinen kimppakeräys
- naapuruston yhteinen jätepiste eli korttelikeräys
- kompostointi.
Ajantasainen jätelaki on avattu erillisessä artikkelissamme.
Biojätteen kierrätys kuntoon: Miten kannustan asukkaita kierrätykseen?
Huolellinen kierrätys kannattaa, sillä positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi jätteiden lajittelu on myös taloudellisesti parempi vaihtoehto. Taloyhtiölle sekajäte on aina kalliimpaa kuin oikein lajiteltu jäte, joten hyvin huolellinen lajittelu ja kierrätys säästää kaikkien rahaa.
LUE MYÖS: Kymmenen tyypillistä taloyhtiön jätehuolto-ongelmaa
Tämän lisäksi saat nauttia raikkaasta ja kauniista luonnostamme yhä pidempään, sillä kun kierrätys ja hyötykäyttö toimivat kunnolla, vain pieni osa jätteestä päätyy kaatopaikalle ja näin luonnonvaramme säilyvät yhä pidempään.
Oman alueesi Molok-asiantuntijat antavat sinulle mielellään lisää hyödyllistä tietoa paikallisista jätehuoltomääräyksistä, etäisyyksistä rakennuksiin, säiliöiden sijoituksista, kerättävistä jätelajikkeista sekä tyhjennyksistä.
Muista ladata myös hyödyllinen oppaamme biojätteen keräyksen suunnitteluun!