Piharakentamisen trendit eivät ole yhtä nopealiikkeisiä kuin sisustuksessa, vaatteissa ja meikeissä. Joitakin selkeitä linjoja on kuitenkin tunnistettavissa ja paljon on tapahtunut yhteiskunnassamme viimeisten vuosikymmenien aikana.
Nykypäivän pihat nähdään asukkaidensa näköisinä, osana asunnon kanssa muodostuvaa kokonaisuutta. Pihojen voisi sanoa olevan osa niin asukkaidensa kuin asuinalueensakin identiteettiä. Miten piharakentamisen trendit ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä ja miten pihasta on muodostunut asunnon jatke, sisustuksellinen osa kokonaisuutta?
60- ja 70-luvun kaupungistuminen toi elämää kerrostalopihoille
1960-luvun kaupungistuminen vaihtoi puutaloasumisen betonikerrostaloihin. Betonielementtirakentaminen kuvastaakin hyvin tämän aikakauden asumista kaikessa ihanuudessaan. Kaupunkilähiöitä alkoi muodostua sitä mukaa, kun suuret ikäluokat siirtyivät työelämään ja asuntojen tarve kasvoi.
Elintason nousu vaikutti suoraan myös piharakentamiseen. Asukkaat halusivat panostaa enemmän pihojen viihtyvyyteen ja pihat edustivat rauhallista oleskelua. Oleskelualueet, pihakalusteet ja pihavalot yleistyivät. Samalla hyötytarhat väistyivät yhtenäisen oleskelutilan ja nurmikon tieltä.
80-luvulla jokaiselle oli oman Baden-Badeninsa
Edelleen jatkuvan kaupungistumisen ja asuntopulan myötä vanhoja tontteja alettiin lohkoa pienemmiksi ja sitä myöten myös rakentamista alettiin ohjeistaa tarkemmilla asemakaavoilla. Pihat pienenivät ja suuret nurmikot vaihtuivat maanpeitekasveihin ja betonikiveyksiin.
Kerrostalopihat olivat vielä 80-luvulla varsin maltillisia ja yksinkertaisia, eikä niihin juuri haluttukaan panostaa. Tärkeämpänä nähtiin itse rakennukseen panostaminen.
Pihakalusteissa alettiin nähdä trendejä ja yksityispihoilla aikaa kuvastaakin monille tuttu valkoinen muovituoli. Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin maisemasuunnittelun lehtori Outi Tahvonen kuvailee 80-luvun piharakentamista seuraavasti:
– 80- ja 90-luvulla pihat pienentyivät edelleen ja isoihin nurmikoihin kyllästyneinä pihasuunnittelulta etsittiin vaihtoehto nurmikoille. Tällöin istutussuunnittelussa huomio kiinnittyi maanpeitekeasveihin ja lehteviin perennoihin. Puutarhakalusteiden klassikko, valkoinen muovituoli, oli helppo ja edullinen valinta joka pihaan, Tahvonen kertoo.
90- ja 2000-luvulla toivottiin helppohoitoisuutta
1990-luvun pihoilla panostettiin kasvillisuuteen ja vaikutteita (sekä konkreettisesti kasveja) haettiin yhä enemmän ulkomailta. Kasvillisuudelta haluttiin monimuotoisuutta ja niiden haluttiin olevat näyttäviä läpi vuoden. Myös kesäkeittiömäinen ja olohuonemainen terassi toi sisustuksellisuuden yhä vahvemmin asunnon seinien ulkopuolelle.
2000-luvun alkupuolella nousi esiin ekologiset arvot. Hyötyviljely ja erityisesti monikäyttökasvit (kasvit, jotka ovat toimivia mm. pihan tilanjaossa ja rajauksissa, mutta samalla tuottavat jonkinlaista satoa) yleistyivät pienissä pihoissa. Kiinnostuttiin yhä enemmän perinnekasveista ja muun muassa luonnonmukaiset piharakentamisideat saattoivat rantautua pihoille.
2000-luvulla pihoilla nähtiin myös jo selkeitä teemoja. Kun toinen toivoi pihastaan luontoa ja minimalisuutta korostavan japanilaisen puutarhan, toinen haki inspiraatiota eurooppalaisesta niittymäisemmästä tyylistä. Yhteistä oli kuitenkin se, että pihoilta haettiin helppohoitoisuutta.
Nykypihat huokuvat persoonallisuutta
Piha nähdään nykyään enemmän toiminnallisena osana asumiskokonaisuutta. Pienikin piha voi pitää sisällään useita toimintoja. Helppohoitoisuus, selkeys, yksityisyys, harmoninen värimaailma ja kustannustehokkuus ovat tämän päivän avainsanoja.
Taloyhtiöiden pihoja suunnitellaan myös jo tietoisesti eri ikäryhmille. Tällöin pihoille ei enää asennetakaan automaattisesti hiekkalaatikoita ja keinueläimiä, vaan otetaan huomioon ikäryhmän toiveet. Piha- ja puistosuunnittelu Pirttijärvi Oy:n toimitusjohtaja Marko Pirttijärvi kuvailee nykypihoja seuraavasti:
– Nykyisin halutaan aikuisillekin erilaisia toimintoja, kuten jumppalaitteita. Valaistukselta toivotaan myös paljon enemmän – valaistaan enemmän kohteita ja taiteillaan esimerkiksi kulkuväylien valaistuksella, Pirttijärvi kuvailee.
2010-luvun muutos näkyy myös yksilöllisyytenä. Puutarha ja puutarhanhoito ovat yksi itseilmaisun muoto, ja siten pihat ja puutarhat voivatkin olla hyvin erilaisia. Kestävän kehityksen keskuksen suunnitteluhortonomi Satu Mörsäri kuvailee nykyajan piharakentamista sisustuksellisuutena:
– Piharakentamisen trendi on muuttunut yhä sisustuksellisempaan suuntaan. Piha on enemmän osa taloa, talon luonnollinen jatke tai osa kokonaisuutta. Talon suunnitteluun voi vaikuttaa enemmän tänä päivänä tietty näkymä pihalle tai maisemaan, Mörsäri korostaa.
Nykypäivänä piha nähdään kuin tervetulotervehdyksenä kotiin tullessa! Mutta millaisia pihoja voimme ennustaa tulevaisuuteen ja mistä tulevaisuuden pihojen trendit syntyvät? Tätä käsittelemme Urbaanin piharakentamisen trendiraportissamme.
Trendiraportissa kerrotaan vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Onko piharakentamisessa havaittavissa tyylisuuntauksia ja millaisia pihoja suunnitellaan lähitulevaisuuteen?
- Miten piha-alueesta saadaan toimiva kokonaisuus, jossa asukkaat haluavat viettää aikaa ja nauttia ulkoilmasta?
Tämä kirjoitus on koostettu Urbaanin piharakentamisen trendiraporttiin osallistuneiden alan asiantuntijoiden vastauksista. Lataa koko raportti itsellesi alta:
