Omakotitalojen jätteiden kierrätysaste on vielä selvästi alhaisempi kuin usean asunnon kiinteistöissä. Eri jätelajien kierrätystä ei vielä edellytetä omakotiasujilta, ja usean jakeen kierrätys olisikin vaativa järjestettävä jokaiseen taloon erikseen. Ratkaisu omakotitalojen asukkaiden jätehuollon tehostamiseen on Molok Oy:n kehittämä korttelikeräyspiste, johon voi tutustua ensi kesän asuntomessuilla Naantalissa.
Korttelikeräyksellä on monia hyötyjä verrattuna vallitseviin käytäntöihin, joissa kotitaloudet voivat joutua kuljettamaan kierrätysjakeensa kilometrien päässä sijaitseviin yleisiin keräyspisteisiin. Kierrätys ja lajittelu on helppoa, kun niitä palveleva keräyspiste on kävelyetäisyydellä – lähellä kotia, missä yhdyskuntajätettä alunperin syntyy ja voidaan helposti lajitella. Koko jätehuollon hiilijalanjälki pienenee, kun hyötykäyttöön sopiva jäte saadaan entistä tehokkaammin kiertoon. Ympäristöarvoja on entistä helpompi edistää, kun omakotitalojen jätteiden kierrätys tehdään asukkaille mahdollisimman helpoksi.
➡️ Lataa opas asuinalueen oman keräyspisteen luomiseen
Kun esimerkiksi Naantalin asuntomessualueella lähes 50 omakotitalon kotitaloudet keskittävät keräyspisteensä yhteen paikkaan, omakotiasujillekin saadaan kierrätys kaikille lain vaatimille jätejakeille. Lisäksi asuinalueen elämä rauhoittuu ja on turvallisempaa, kun jäteautot eivät enää kierrä jokaisessa portinpielessä, vaan käyvät vain yhdessä yhteisessä keräyspisteessä.
Lounais-Suomen Jätehuolto pilotoi yhdessä Naantalin kaupungin kanssa edistyksellistä korttelikeräystä Immasen kaupunginosassa, missä korttelikeräyspisteestä tulikin pysyvä palvelu vuodenvaihteessa. Kokeiluja on menossa myös monen muun kaupungin omakotialueilla, esimerkiksi Raumalla, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa. Korttelikeräys on siis yleistymässä. Parhaiten sen järjestäminen onnistuu uusilla asuinalueilla, joissa se voidaan ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.
Omakotialueen yhteinen jätekeräys on silti mahdollista järjestää myös olemassa olevalla asuinalueella, kuten esimerkiksi Immasissa tehtiin. Tarvitaan vain korttelikeräyspisteelle sopiva paikka, jonka tontinhaltija ja kaavoittaja hyväksyvät. Asuntomessualueella, kuten tyypillisesti muillakin uusilla alueilla, kaikki omakotitalot liittyivät yhteiseen jätteenkerätykseen, mutta vanhoilla asuinalueilla on tärkeää saada riittävästi osallistujia mukaan.
Tiesitkö?
Omakotitalojen jätteiden kierrätys on
tärkeää tehdä mahdollisimman helpoksi.
Kotitalousjätteen huolellinen lajittelu mahdollistaa
yhä useamman hyötykäyttöön soveltuvan aineksen
kierrätyksen ja luo edellytyksiä kiertotalouden kehittymiselle.
yhteinen jätteiden keräys hoidetaan yhdellä Molok-korttelikeräyspisteellä
(keräyspiste täydentyy kansilla ja lukoilla)
Asuntomessujen keräyspisteen suunnittelu aloitettiin jo muutama vuosi sitten yhteistyössä Naantalin kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa. Osin maan alle upotettavat runkokaivot asennettiin joulukuussa ja astioiden verhoilu ja eri jakeiden lajitteluun ohjaavat LSJH:n omat jätejaekyltit laitetaan paikoilleen alkukesään mennessä. Lisäksi korttelikeräyspisteelle tulee infotaulu, jossa jätehuoltoyhtiö tiedottaa asukkaille jätehuollosta yleensä sekä esille tulevista ajankohtaisista aiheista.
Näitä jätelain edellyttämiä jakeita kerätään kotitalousjätteen korttelikeräyspisteessä:
➡️ Lataa opas asuinalueen oman keräyspisteen luomiseen
Naantalin merelliselle Luonnonmaalle sijoittuvan asuntomessualueen omakotikorttelin jätteiden keräyspisteen paikka valittiin käyttäjien kannalta mahdollisimman sopivaksi messualueen alkupäähän, josta alueen asukkaat kulkevat ohi. Messualueen toinen Molok-keräyspiste palvelee TA-Asuntojen rivitalokohteen taloyhtiöasukkaita.
Korttelikeräys tuo monessa mielessä hyvää niin asuinalueelle kuin ympäristöllekin. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun liikenne alueella vähenee. Jätteiden kierrätys tehostuu, kun omakotialueen keräysastioihin voidaan tarjota monipuolisuutta. Molok-korttelikeräyspisteessä myös omakotiasuja saa käyttöönsä keräysastiat kaikille seitsemälle kerättävälle jätejakeelle: polttokelpoiselle jätteelle, muovipakkauksille, kartongille, lasille, metallille, paperille sekä biojätteelle.
MolokDomino-jätepiste Naantalin asuntomessualueella
Suomi on jäänyt jälkeen EU:n jäsenmailleen asettamista kierrätystavoitteista. Huolestuttavaa on sekin, että kierrätysastetta kuvaava luku on Suomessa pysynyt jo vuosia samalla tasolla. On selvää, että kierrätysasteen nostamiseen tarvitaan monenlaisia toimia, kuten juuri lajittelun helpottamista jätteiden syntypaikalla.
Nykyisen jätelain mukaan kaikkien vakituisesti asuttujen kiinteistöjen on oltava järjestetyn jätehuollon piirissä. Käytännössä kotitalous tekee sopimuksen sekajäteastian tyhjennyksestä alueella toimivan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Omakotitalous voi järjestää jätehuoltonsa kahdella tavalla, omalla sekajäteastialla tai kimppa-astialla lähikiinteistöjen kanssa.
Vuoden 2024 heinäkuussa voimaan tulevan uuden jätelain myötä kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa on aloitettava biojätteen erilliskeräys myös omakotitaloissa. Korttelikeräys on ratkaisu tähänkin tarpeeseen. Joka kotiin ei tarvita omaa biojäteastiaa, koska yhteisessä keräyspisteessä on paikka myös biojätteelle.
➡️ Lataa opas asuinalueen oman keräyspisteen luomiseen
Useimmilla pientaloalueilla ei ole vielä yhtä kattavia lajittelumahdollisuuksia kuin kerros- ja rivitaloalueilla. Korttelikeräyspiste kuitenkin mahdollistaa omakotiasukkaillekin syntypaikkalajittelun ja kannustaa siihen myös pientaloissa.
Pientaloissa asuu puolet suomalaisista, ja siksi omakotitalojen kierrätyksen kehittäminen on merkittävä askel kierrätyksen kokonaisasteen nostamiseen. Kun omakotiasujille tarjotaan kattavat lajittelumahdollisuudet, saadaan kerättyä entistä enemmän kierrätykseen sopivia materiaaleja.
Suomi on jäänyt jälkeen EU:n jäsenmailleen asettamista kierrätystavoitteista.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) viime syksynä julkaiseman selvityksen mukaan sekajätteen määrä yleensä kasvaa mitä pienemmästä kiinteistöstä on kyse. Ero on merkittävä, ja edellyttää uusia toimia, jotta Suomi voi saavuttaa EU:n tavoitteleman kierrätysasteen.
Kun isoimmissa kiinteistöissä asukas tuottaa vuodessa sekajätettä keskimäärin 119 kiloa, omakotitaloissa määrä on 193 kiloa. Vastaavat luvut biojätteen osalta ovat 46 kiloa ja 87 kiloa.
Tiesitkö?
Kotitalouksien sekajätteestä
jopa 76 prosenttia
olisi kierrätettäväksi kelpaavaa jätettä.
Varsinkin biojätettä sekä muovi- ja kartonkipakkauksia
pitäisi lajitella enemmän erikseen,
jotta kierrätysaste saadaan
Suomessakin nousemaan EU:n tavoitetasolle.
Jätehuollon etusijajärjestys korostaa jätteen vähentämisen merkitystä. Sekajätteen määrä onkin kolmen vuoden välein tehtävän tutkimuksen mukaan vähentynyt kaikissa muissa kiinteistöissä paitsi omakotitaloissa, joissa se on päinvastoin kasvanut. Korttelikeräyksen avulla näitä lukemia pyritään tasoittamaan helpottamalla ja monipuolistamalla omakotiasujien jätteiden kierrätystä. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun lajiteltavien jakeiden määrä kasvaa.
Kotitalouksien sekajätteestä jopa 76 prosenttia olisi kierrätettäväksi kelpaavaa jätettä. Jotta kierrätysaste nousisi, sekajätteestä pitäisi lajitella enemmän erikseen varsinkin biojätettä sekä muovi- ja kartonkipakkauksia. Sen korttelikeräys mahdollistaa myös omakotialueilla. Korttelikeräys on pitkällä aikavälillä omakotiasujille myös kustannustehokkaampaa verrattuna omien sekajäteastioiden käyttöön.
Jos sinulle heräsi kysymyksiä useamman omakotitalon yhteisestä jätepisteestä, niin ole yhteydessä alueesi Molok-asiantuntijaan. Autamme mielellämme sinua järjestämään jäteasiat kuntoon.
Korttelikeräys parantaa kierätysastetta ja säästää rahan lisäksi ympäristöä.
Täytä lomake ja saat kattavan oppaan heti itsellesi!